Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
[ ]
16.07.2007 - 17:49
Jälleen takaisin kaupungissa. Maalla ollessaan huomaa, miten hiljaista voi toisinaan olla. Tai sitten ei. Korvissa kuuluu jatkuvasti huminaa, ulinaa tai piipitystä. Silloin sitä kaiken keskellä havahtuu tajuamaan, miten oma kuulo on vaurioitunut vuosien mittaan. Kaupungin jatkuva taustamelu peittää alleen sen hirvittävän tosiasian, että korvat ovat vaurioituneet jo joskus elinvuonna x.

Kuulohavainto maaseudulta: Kuovi huusi aamuvarhaisesta iltaan. Järvenselän yli kantautui toisella puolella rantaa olevien mökkinaapureiden kiista katiskasta kadonneista kaloista.

Varhainen aamu. Television pauhu kuuluu alakerrasta, kun unisena laskeutuu natisevat vintin rappuset alas. Kurkkua karhii, nenä on tukossa. Mutta allergiat eivät voi peittää alleen sitä ahdistusta ja pelkoa, minkä olohuoneessa oleva näky saa aikaan. Sohvalla makaava hahmo on nukahtanut asentoon, johon vain alkoholin rentouttama keho voi taipua. Tupakka roikkuu toisesta suupielestä, punakka iho on paukamilla. Koira vapisee lattialla ja läähättää kertoakseen, että sen on päästävä. Pissalle. Näky on groteski, irvokas ja luotaantyöntävä. Ja lisäksi surullisen murskaava, sillä sohvalla retkottava hahmo on ainoa yhteys ulkomaailmaan. Ainoa, jolla on ajokortti.

Näköhavainto maasudulta: Alkoholin kahleet puristuivat jälleen kerran tutun hahmon ympärille. Minä olen kasvanut tämän epävarmuuden kanssa. Luonto on vallannut mökkipihan. Kaikkialla on rehevää kuin Paratiisia esittävissä maalauksissa.

Heinäkuun allergia on pahinta. Tuhannet muurahaiset juoksevat nenäonteloita pitkin poskiin ja sieltä alas kurkkuun. Nieluun ne alkavat rakentaa kekoaan, jota keho yrittää vastustaa kehittämällä valtavat määrät limaa. Siitä ei kuitenkaan ole apua, sillä lima vain valuu keon neulasten välistä alas keuhoputkiin aiheuttaen vanhan gramofonin rahinaa kuulostavan äänen sisään ja ulos hengitettäessä. Nenä turpoaa ja punertuu kuin vuosikausia viinapannun äärellä viihtyneen isännän tuulenhalkoja ja silmät saavat aikaan vaikutelman siitä, että niiden omistaja on itkenyt koko maailman syntien puolesta. Auringon punaiseksi lämmitämälle iholle kohoaa punaisia paukamia hien valuessa pitkin kutisevaa vartaloa.

Hajuhavainto maaseudulta: Tukkoisesta nenästä huolimatta ulkohuussille saattoi suunnistaa vaikka silmät sidottuina, kunhan tuulensuunta oli suotuisa.

Näihin tunnelmiin voisi lopettaa. KaupunkilaisVentruelle maaseutu on elämys, kaikessa mielessä
Kirjoittaja
Arkisto
viikon Raamattu quote
ettekö käsitä, että se, mikä menee suusta sisään, jatkaa kulkuaan vatsaan, ja sitten se ulostetaan
mat 15:17

viikon Vampire tiedotteet
Perjantai 20.7 : Cold War Berliini, Jankassa
Lauantai 21.7 : Louisiana 1920-luku, Jankassa